Suunnitelmallinen sosiaalityö osallistaa asiakkaan ja varmistaa laadun

Monet sosiaalipalveluiden piirissä olevista asiakkaistamme ovat tottuneet siihen, että he ovat toimenpiteiden kohteita ja heille sanellaan, mitä elämässä tapahtuu. Suunnitelmallisessa sosiaalityössä asetelma muuttuu ja asiakas asetetaan keskiöön. Kun asiakas on mukana tekemässä yhteistyötä ja vaikuttamassa omaan tilanteeseensa, se vaikuttaa motivaatioon ja työhön sitoutumiseen. Hän kokee, että työskentelystä on hänelle aidosti hyötyä. 

Moderni tai suunnitelmallinen sosiaalityö voi kuulostaa sanana hienolta, mutta yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa sitä, että sosiaalityötä jäsennetään ja arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Työlle määritellään tavoitteet, valitaan asiakkaalle sopivat menetelmät ja työskennellään yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmallisen sosiaalityön ytimessä on asiakkaan osallisuuden näkyväksi tekeminen ensisijaisesti asiakkaalle itselleen sekä palvelun tilaajalle. Arjen työ ratkaisuineen ja toimenpiteineen linkittyy siihen, miten tuomme asiakkaan osallisuuden ja tehdyn työn näkyväksi vuorovaikutuksessa ja dokumentoinnissa.

Suunnitelmallisuus on jäsentämistä, rajaamista ja jatkuvaa arviointia

Kun työtä tehdään suunnitelmallisesti, voidaan asiakkaan kanssa jäsentää tulevia päiviä ja viikkoja. Asiakassuunnitelmassa määritellyistä isoista tavoitteista voidaan pilkkoa yhdessä pienempiä ja konkreettisempia välitavoitteita. Työntekijä pystyy jäsennellyn ja suunnitellun työskentelyn kautta mallintamaan asiakkaalle myös arjenhallinnan taitoja, joiden kanssa monilla on haasteita. Vaatii työntekijän ammattitaitoa ja joskus rohkeuttakin osata miettiä tavoitteita niin, että niitä lähdetään selkeyttämään oikealla tavalla juuri kyseiselle asiakkaalle. 

Joissain tilanteissa jäsentely voi tarkoittaa myös työn rajaamista. Kun asiakkaan kanssa on tehty yhdessä suunnitelma, jossa on määritelty työskentelyn tavoitteet, eri tapaamisten sisältö voidaan suunnitella vastaamaan tavoitteita ja pitää fokus juuri tässä hetkessä. Asiakkaillamme on valtava määrä kuormaa, joka vyöryy usein myös työntekijän päälle. Ammatillisuus tulee esiin lempeän rajaamisen kautta: mikä tapaamisen fokus on tänään, mikä on tärkeintä tässä hetkessä, mihin me tartumme nyt, ensi viikolla tai kuukauden päästä?

Jatkuva arviointi on myös osa suunnitelmallisuutta. Yhdessä asiakkaan kanssa tarkastellaan, miten työskentely on mennyt, missä on onnistuttu ja mihin ollaan menossa. Tehty työ ja sen tulokset tuodaan esiin kirjauksissa, joiden tekemisessä asiakas on myös osallisena. Kirjaaminen nähdään joskus pakollisena pahana, joka täytyy tehdä. Todellisuudessa kirjaaminen on yhteinen työväline asioiden puheeksi ottamiseen sekä asiakasprosessin seurantaan ja arviointiin. Humanalla on panostettu viime vuosina osallistavan kirjaamisen kouluttamiseen. Kirjauksissa nostetaan esiin tapaamisen sisältöä, sanoitetaan tunteita sekä peilataan asetettuja tavoitteita niiden arviointiin.

Millaista vaikuttavuutta suunnitelmallisella sosiaalityöllä saadaan aikaan?

Mietimme paljon suunnitelmallisuutta niin vaikuttavuuden kuin laadunkin näkökulmasta. Avopalveluissa perhetyöjaksot kestävät kuukausista vuosiin. Lastensuojelussa lapsen tai nuoren sijoitus voi kestää vuosia ja täysi-ikäistyttyään nuori voi olla jälkihuollon piirissä. Näin ollen vaikuttavuutta ja tehtyjä ratkaisuja voidaan usein arvioida vasta, kun palvelun vaikutusta tarkastellaan pitkällä aikavälillä, esimerkiksi vasta vuosien päästä. 

Humanan strategiassa on määritelty, että toimimme eettisesti. Suunnitelmallinen sosiaalityö on tapa viedä strategia konkretiaan ja lisätä työn läpinäkyvyyttä. Koska asiakaskuntamme ei välttämättä itse tiedä omista oikeuksistaan, meillä on velvollisuus tehdä näkyväksi se, mitkä ovat heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa palvelun aktiivisena osallistujana.

Haluamme korostaa työntekijöillemme vastuun jakamista. Ei ole vain työntekijän harteilla saada aikaan muutosta asiakkaan elämässä vaan vastuu on yhteinen. Se on iso tekijä myös työhyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta. Meidän ei tarvitse olla vastausautomaatteja ja ratkaisukoneita, jotka tietävät ratkaisun kaikkiin ongelmiin. Meillä on lupa vastuuttaa asiakasta ja sanoa, että en tiedä, mutta selvitetään yhdessä, mitä asian eteen voisi tehdä.

Asiakkaalle on tärkeä saada ymmärrys, että muutos lähtee hänestä itsestään. Me olemme auttamassa kaikin mahdollisin tavoin ja sytyttämässä muutoksen kipinää. Iso osa työtämme on myös herättää ja ylläpitää toiveikkuutta: vaikka tilanne olisi kuinka kaoottinen tässä hetkessä, aina on olemassa toivoa. Se osaltaan vaikuttaa myös motivaation heräämiseen.

Humanan Paremman huomisen rakentajat -blogisarjassa humanalaiset jakavat ajatuksiaan ajankohtaisista ja tärkeistä sosiaalialan aiheista. Blogin kirjoittajat ovat laatujohtaja Paula Rahko sekä nepsy-valmentajien kouluttaja ja avopalveluiden projektipäällikkö Liisa Thiel. He haluavat rakentaa parempaa huomista, jossa sosiaalityötä tehdään ajan hengessä, laadukkaasti ja valmentavalla työotteella.

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi