Ei Aisaa ilman Akselia – moniammatillista yhteistyötä yli yksikkörajojen

Jyväskylän Puuppolassa yhteisen pihapiirin jakavat pienkodit Aisa ja Akseli, jotka ovat vuoden 2023 alusta tarjonneet entisen erityistason sijaan intensiivistä lastensuojelun laitoshoitoa. Uusi arki on käynnistynyt yksiköissä hyvin.

– Alkuun oli omat kipuilunsa rakenteiden ja käynnistämisen kanssa. Kun olemme päässeet eteenpäin, olemme huomanneet, ettei työ lopulta muutu niin erilaiseksi, vaan jopa helpommaksi. Meillä on nyt enemmän työkaluja ja menetelmiä, joilla tehdä työtä, kertoo Akselin yksikönjohtaja Elina Karstinen. 

Yksikönjohtaja Heidi Toivainen kertoo, että vuoden aikana on opittu, mitkä uusista rakenteista toimivat ja mitkä eivät sekä miten intensiteetin nostamisesta saadaan suunniteltu hyöty irti. Aisassa ja Akselissa on aina hyödynnetty naapurin tukea, mutta yhteistyö on tiivistynyt muutoksen myötä. Molemmat yksikönjohtajat ovat työskennelleet pitkään Aisassa ja Akselissa. He ovat aloittaneet työt ohjaajina, mikä antaa osaamista ja näkemystä siitä, millä tavalla yksikköä on hyvä johtaa.

– Erityisesti kehittämisen näkökulmasta olisi hankala kuvitella, että yksikköä johtaisi ihminen, joka ei olisi tehnyt ruohonjuuritason työtä. Olisi paljon hankalampaa valita tulokulma, jos ei tuntisi alan kipukohtia, Toivainen kertoo.

Moniammatillisuutta ja osaamisen jakamista

Muutoksen myötä sairaanhoitajasta, toimintaterapeutista, yhteisöpedagogista ja sosionomeista rakentuvan moniammatillisen tiimin yhteistyö on vahvistunut entisestään. Erityisesti toimintaterapeuttien ja sairaanhoitajien toimenkuvat ovat päässeet esiin uudella tavalla. Rooleja on kehitetty niin, että työntekijät ovat mukana kaikkien lasten hoitopolulla ja osaaminen jakautuu selkeämmin kaikille.

Moniammatillisuus näkyy Aisan ja Akselin hyvin sujuvassa yhteiselossa. Humana on myös kouluttanut entistä enemmän ohjaajista nepsy-valmentajia, minkä ansiosta hekin pääsevät kehittämään osaamistaan yli yksikkörajojen.

– Opetamme toinen toisiamme siinä mielessä, että kaikki jakavat arjessa omaa osaamistaan. Näin opimme kaikki uutta, kertoo Aisassa toimintaterapeuttina ja ohjaajana työskentelevä Mira Silainen.

Intensiivinen toimintatapa on tuonut erilaisia toimintamalleja arkeen. Esimerkiksi asiakkaan asioiden äärelle kerran kuukaudessa kokoontuva hoito- ja kuntoutustyöryhmä hyödyntää moniammatillista tiimiä ja tiivistää yhteistyötä talon ulkopuolisiin verkostoihin.

– Hoito- ja kuntoutustyöryhmän lähtökohta on, että lapsi osallistuu itse siihen. Kokoonnumme lapsen ympärille, kuulemme lasta, lähdemme yhdessä etsimään onnistumisia arjessa ja teemme pilkottuja tavoitteita, joihin lapsi itse haluaa pyrkiä, Silainen kertoo.

Mira Silainen työskentelee toimintaterapeuttina ja ohjaajana pienkoti Aisassa. Heidi Toivainen johtaa yksikköä.

Toimintaterapia osaksi jokaista asiakasprosessia

Muutoksen myötä myös hoidon sisältöä ja menetelmiä on kehitetty ja vahvistettu voimakkaasti. Toimintaterapeuttinen työskentely on yksi menetelmä, jota on kehitetty yksiköissä pikkuhiljaa ja siitä on tullut iso osa toimintakyvyn arviointia. Humana tarjoaa toimintaterapiaa Aisassa ja Akselissa lisäpalveluna, jota asiakas saa ilman maksusitoumusta. Se on valtava etu niin asiakkaalle kuin palvelun tilaajalle.

– Kun sosiaalitoimesta kysytään, mikä on meidän ero verrattuna muihin, on kiva kertoa, että meillä työskentelee toimintaterapeutti erilaisessa roolissa kuin mihin on monesti totuttu, Karstinen kertoo.

Silainen on työskennellyt alkuun Aisassa ohjaajan roolissa useamman vuoden, jolloin toimintaterapeutin rooli ollut piilevä. Toimintaterapeutin osaamista ja potentiaalia ei olla osattu huomioida ja hyödyntää samalla tavalla asiakasprosesseissa. Pikkuhiljaa asiaa on lähdettiin kehittämään. Erityisesti Aisan ja Akselin ryhtyessä tuottamaan intensiivistä lastensuojelun laitoshoitoa, on myös toimintaterapeutin osaamisen hyödyntäminen korostunut molemmissa yksiköissä positiivisesti. Silainen työskentelee Aisassa toimintaterapeuttina kaksi päivää viikossa ja käy tämän lisäksi myös Humanan toisessa lastensuojeluyksikössä liikkuvana toimintaterapeuttina. Kun Aisaan sijoitetaan uusi asiakas, Silainen on heti mukana tekemässä alkukartoitusta sekä selvittämässä asiakkaan kuntoutuksen ja palveluiden tarvetta.

– Tavoitteenani on, että osallistun jokaisen asiakkaan hoitoon ja että minulla on tietämys ja tuntemus jokaisesta asiakkaasta toimintaterapian näkökulmasta katsottuna, Silainen kertoo.

Silainen voi tukea paitsi asiakkaita, myös työyhteisöä. Moniammatillisessa tiimissä osataan hyödyntää erilaista ammattiosaamista. Menetelmäosaaminen kasvaa,kun toimintaterapeutilla on enemmän aikaa jakaa omaa materiaaliaan myös muille, opettaa sen käyttämistä sekä rohkaista kokeilemaan.

Isoista tavoitteista pieniksi palasiksi

Toimintaterapian keskiössä on asiakkaan oma motivaatio; hänestä itsestään pitäisi nousta halu tunnistaa toimintakyvyn haasteita ja lähteä ratkomaan niitä. Toimintaterapeutti arvioi asiakkaan tilannetta toimintakyvyn näkökulmasta ja pilkkoo asiakkaan kanssa isot tavoitteet pieniksi ja toteutettaviksi.

– Sosiaalityöntekijältä tuleva tavoite voi olla esimerkiksi ”koulunkäynti sujumaan”. Toimintaterapiassa voimme miettiä, mikä on pilkotumpi tavoite, jota lähdemme konkreettisesti harjoittelemaan, Silainen kertoo.

Aisassa ja Akselissa on paljon asiakkaita, joille yksikössä tapahtuvat kuntoutukset voivat olla ainoa tapa käynnistää kuntoutus.

– Nyt kun meillä on toimintaterapiaa omassa yksikössä, ovat terapeuttiset interventiot lähellä asiakasta, jolla voi olla vaikeus sitoutua kuntoutukseen sijaishuoltopaikan ulkopuolella. Asiakkaan toimintakyvyn haasteet voivat rajoittaa häntä esimerkiksi lähtemään psykologikäynneille. Tällöin kuntoutus on edistyksellistä, kun voimme toteuttaa sitä myös meillä, Silainen kertoo.

Asiakkaan toimintakyvyn haasteet voivat rajoittaa häntä esimerkiksi lähtemään psykologikäynneille. Tällöin kuntoutus on edistyksellistä, kun voimme toteuttaa sitä myös meillä.

Moniammatillisuus tukee myös työssä jaksamista

Aisassa ja Akselissa työssä jaksaminen ja työhyvinvointi ovat hyvällä tasolla. Kun yksiköiden tilanne on vakaa, työntekijät voivat keskittyä tekemään laadukasta, tavoitteellista kuntoutustyötä. Myös asiakasprosessit ovat selkeitä ja eteenpäin meneviä tiiviin moniammatillisen työskentelyn ansiosta.

Moniammatillisessa tiimissä työskentely tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Kun vastuita jaetaan ammattiosaamisen mukaisesti, työkuormaa ei tule yhdelle niin paljon. Silaisen mukaan moniammatillista työskentelyä arvostetaan ja jokaisen ammatillista osaamista kunnioitetaan. 

– Se kasvattaa omassa työssä minäpystyvyyden tunnetta, kun jokainen saa arvostuksen omalle osaamiselle sekä jakaa palautteita ja ideoita arjessa, Silainen kertoo.

Vuoronvaihdossa pidettävien raporttien lisäksi yksiköissä on otettu käyttöön viikoittaiset henkilöstöpalaverit, joissa käydään läpi asiakkaisiin liittyviä asioita, arjen haasteita ja onnistumisia sekä annetaan palautteita. Työnohjauksen ja tiimitapaamisten ohella tämä antaa mahdollisuuden keventää vaativan ja kuormittavan työn taakkaa.

Pienkoti Akselin yksikönjohtaja Elina Karstinen

Kehitystyö ei ole koskaan valmista

Vaikka nyt molemmissa yksiköissä on päästy vakaaseen tilanteeseen, kehitystyö ei missään nimessä ole valmista. Jatkossa on tarkoitus selkeyttää jo olemassa olevia vahvuuksia sekä oppia hyödyntämään niitä.

Esimerkkejä kehitysaskeleista on monia. Aisassa ja Akselissa on aloittanut hiljattain kokeiluluonteisesti koulukoordinaattori, joka auttaa asiakkaita koulunkäynnin haasteissa. Seuraava iso kehitysaskel on oma konsultatiivinen lääkäri.

– Sairaanhoitajat pääsisivät konsultoimaan omaa lääkäriä ja koko työryhmälle saisi tukea ja lisäarvoa, Toivainen kertoo.

Ensimmäisen intensiivisen tuen toimintavuoden onnistumiseksi Karstinen mainitsee sen, että Akselissa on onnistuttu kotiuttamaan muutama asiakas tiiviissä aikataulussa. Hän haluaa ajatella, että yksikössä on pystytty tekemään entistä laadukkaampaa perhetyötä toimintaterapian avulla, antamaan vanhemmille oivalluksia ja sen kautta luomaan mahdollisuudet kotiutumiselle. Aisassa taas on onnistuttu siirtämään asiakas hallitusti vahvemman tuen yksikköön.

– Ne ovat onnistumisia, jotka tuovat työyhteisölle pystyvyyden tunnetta. Ne saavat ajattelemaan, että olemme tässä tilanteessa, koska meillä on jo ne pelimerkit, joiden avulla työtä pystytään toteuttamaan, Toivainen kertoo.

Lue lisää Aisasta ja Akselista: Intensiivistä ja moniammatillista tukea osaksi jokaisen lapsen kuntoutumisprosessia

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi