Hem

Lapsilla on oikeus laatuun, joka varmistetaan erikoistumalla

Julkaistu: 2024-03-12

Lastensuojeluyksikön muuttaminen vaativaa lastensuojelun laitoshoitoa tarjoavaksi yksiköksi on hyvä esimerkki siitä, miten Humanan erikoistumisstrategia toteutuu. Muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä, vaan kivijalka on muurattava hyvin, tiivistää Puron yksiköiden muutostyön läpivienyt toiminnanjohtaja Heidi Haapala.


Lastensuojelussa on ollut viime vuosina suuntauksena se, että lasten ja nuorten haasteet ovat menneet vaikeampaan suuntaan ja vaativan laitoshoidon tarve on kasvanut. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tarvitsemme yksiköitä, joissa on vähemmän lapsia ja yhtä lasta kohti on enemmän osaavia lastensuojelun ammattilaisia.
 

Olemme jo pitkään nähneet Nuorisopsykiatrisessa asumiskoti Purossa, jossa itse työskentelen toiminnanjohtajana, kasvavan tarpeen vaativalle lastensuojelun laitoshoidolle. Työtämme on ohjannut asiakasryhmä, joka on tarvinnut psykiatrista erityisosaamistamme sekä kattavia psykologi- ja lääkäripalveluita. Puroon tulevalla nuorella on takanaan lähes poikkeuksetta jo pitkä laitoskierre – esimerkiksi 13-vuotiaalle Puro voi olla jo kahdestoista sijaishuoltoyksikkö. Vaikka sijaitsemme Vähässäkyrössä, maaseudulla keskellä Pohjanmaan lakeuksia, asiakaskuntamme tulee ympäri Suomea. Kun yksiköissämme vapautuu paikka, siihen on aina tulossa uusi nuori. Tämä kertoo siitä, että tarve kaltaisillemme yksiköille on suuri.

Erikoistuminen vaatii kokemusta ja kovaa työtä 


Humana on valinnut strategiaksi erikoistua niin, että eri asiakasryhmille voidaan aina tarjota oikea palvelu yksilöllisiin tarpeisiin. Kattava erikoistuminen tarkoittaa eri asioita palvelualueesta riippuen. Lastensuojelupalveluissa erikoistumisstrategia toteutuu tarjoamalla palvelua yhä vaativammassa tilanteessa oleville asiakkaille. Muutos ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan vaatii taustalle paljon kehitystyötä. 

Nuorisopsykiatrisen asumiskoti Puron yksiköiden muutos kohti vaativampia asiakasryhmiä on hyvä esimerkki erikoistumisstrategian toteuttamisesta. Muutostyön onnistuminen on ollut monen tekijän summa. Olemme Purossa asettaneet tavoitteet aina korkealle, tähdänneet Suomen parhaiksi yksiköiksi ja halunneet tarjota tutkitusti vaikuttavaa palvelua. Erikoistuminen on vaatinut meiltä pitkää suunnittelua ja valmistautumista. Onnistuminen erikoistumisessa vaatii myös hyvää johtamista niin, että jokaisen työyhteisön jäsenen vahvuudet pääsevät esiin. Mahdollistamme henkilöstöllemme jatkuvan oppimisen ja kehittymisen työssään sekä kasvamisen ammattilaisina. Esimerkiksi eri menetelmien käyttö on sisäänrakennettu toimintaamme jo vuosien ajan ja koulutamme henkilöstöämme aktiivisesti muun muassa nepsy-valmentajiksi ja AART-ohjaajiksi (Adapted Aggression Replacement Training).

Yksikön erikoistumisessa on etua myös pitkästä työurasta samassa yksikössä. Olen itse aloittanut Purossa nuorena lähihoitajana sekä edennyt ohjaajaksi, tiiminvetäjäksi, yksikönjohtajaksi ja nykyiseen tehtävääni toiminnanjohtajaksi. Muutosprosessia läpi viedessä on äärimmäisen tärkeää, että myös johdolla on ruohonjuuritaso hyppysissä.

Ihmeidentekijöitä ja kohtaamisia, jotka kantavat tulevaan 


Kun nuori tulee Puroon, palvelun tilaaja ja asiakas itse voivat luottaa siihen, että nuori on oikeassa paikassa. Meillä jokainen asiakas kohdataan niin, että se kantaa tulevaan, eikä häntä ohjata täältä enää eteenpäin. Uskomme, että pystymme vaikuttamaan nuoren tilanteeseen toiminnan kautta. Esimerkiksi omaohjaajatyö auttaa luomaan keskusteluyhteyttä. Mietimme ja kokeilemme rohkeasti vähän hullujakin ideoita. Joskus omaohjaaja saattaa tuskailla, ettei mikään toimi ja kaikki on kokeiltu, jolloin työyhteisön tehtävänä on muistuttaa kaikista niistä ideoista, joita ei vielä ole kokeiltu. Uskomme myös jokaisen nuoren voimavaroihin, sillä lisäämällä hyvinvointia poistamme pahoinvointia. Esimerkiksi nuori, joka ei halua puhua, saattaakin kommunikoida musiikilla, maalaamalla, kirjoittamalla tai eläinten avulla. Jos mikään ei tunnu miltään, saatamme käydä ratsastamassa tai avantouimassa – koska se tuntuu!
 

Meillä työskentelee todellisia ihmeidentekijöitä. Jokainen meistä haluaa suorittaa työnsä hyvin, tehdä sitä suurella sydämellä ja valtavalla määrällä ammattitaitoa. Työ on hyvin motivoivaa ja palkitsevaa, koska vaativan tason yksikössä on enemmän aikuisia nuorta kohden, enemmän aikaa kohdata nuori yksilöllisesti sekä enemmän työvälineitä ja resursseja työn tekoon. Työntekijät saavat vaikuttaa siihen, miten he työtään tekevät ja mihin syventyvät. Jos työntekijän mielenkiintona ovat nepsy-nuoret, mietimme, miten voimme tukea häntä esimerkiksi koulutuksin. Työntekijät pitävät työyhteisöämme tärkeänä voimavarana ja vahvuutena. Tuemme työntekijöidemme psykologista turvallisuutta muun muassa työnohjauksella, tukimenetelmillä sekä järjestämällä MAPA-koulutuksia riittävän usein.

Kun juhlimme viime vuonna Puron 20-vuotista taivalta, saimme palautteita nyt jo aikuistuneilta nuorilta. Niitä lukiessa sai pyyhkiä silmiä. On hienoa nähdä, kuinka työn laatu puhuu puolestaan. Haluamme tarjota Suomen parasta vaativaa laitoshoitoa ja olemme ylpeitä tekemästämme työstä. Vaativan laitoshoidon paikkoja on edelleen liian vähän ja niiden lisääminen vaatii yksiköiltä hyvää pohjatyötä sekä kantokyvyn varmistamista. Kivijalka on muurattava hyvin. Tulemme jatkossakin tarvitsemaan yksiköitä, jotka ovat riittävän pieniä ja laadukkaita, sillä lapsilla on oikeus laatuun ja siihen, että heidät kohdataan välittävästi ja aidosti.

Humanan Paremman huomisen rakentajat -blogisarjassa humanalaiset jakavat ajatuksiaan ajankohtaisista ja tärkeistä sosiaalialan aiheista. Blogin kirjoittaja on Humanan nuorisopsykiatrisen asumiskoti Puron toiminnanjohtaja Heidi Haapala. Hän haluaa rakentaa parempaa huomista positiivisella energialla, voimavaroihin keskittyen, eteenpäin katsoen ja mahdollisuuksia nähden.

Tutustu nuorisopsykiatrisen asumiskoti Puron yksiköihin: 

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi